Ylaruam on ylpeiden aavikkokansojen, ylareiden kotimaa. Ylarit ovat viimeisen vuosituhannen taistelleet niin thyatislaisia kuin alphatialaisia valloittajia vastaan. Ylareiden menestys valloittajia vastaan oli vaihtelevaa, kunnes karismaattinen ja poikkeuksellisen kyvykäs Suleiman Al-Kalim nousi ylareiden johtajaksi 820-luvulla. Kymmenessä vuodessa valloittajat oli ajettu maasta ja emiraattien hallinto perustettu. Al-Kalim jatkoi seikkailujaan ja maineikkaita tekojaan luoden pohjan Aavikon Puutarhaksi kutsutulle unelmalle. Tarinat Al-Kalimin elämästä ja opetuksista kerättiin myöhemmin ylareiden pyhään kirjaan Nahmehiin. Al-Kalimin uskottiin kuolleen vuoden 900 liepeillä, mutta sata vuotta myöhemmin varmistui hänen nousunsa kuolemattomaksi.

Ylarit ovat luonteeltaan monimuotoisia: tuhat vuotta jatkuvaa taistelua on tehnyt heistä sotaisia ja jopa ksenofobisia, mutta heidän ystävänsä pitävät heitä anteliaina, jalomielisinä ja sivistyneinä. Uskonnon suhteen ylarit ovat tiukkoja; he kutsuvat itseään Tosi Uskoviksi ja rukoilevat ainoastaan Kuolemattomina Vartijoina tunnettuja kuolemattomia, joista merkittävin on Protius.

Viimeaikaiset tapahtumat

Darokinin ja Hulen välisen sodan aikana ylarit liittoutuivat aluksi Hulen kanssa. Sodan jatkuessa ylareille selvisi Mestari Hasoduksen todellinen luonne ja ylarit vetäytyivät Hulen rinnalta. Ylaruamin sulttaani Mohammed Al-Kalim salamurhattiin ja uudeksi sulttaaniksi nousi tämän serkku Mahdi Al-Kalim. Uusi sulttaani palautti ystävälliset suhteet Darokiniin. Liittoutuminen Hulen kanssa oli kuitenkin heikentänyt paljon Ylaruamin arvovaltaa ja vieraannuttanut sitä sen perinteisistä liittolaisista Darokinista ja Kivikodosta.

Thyatiksen ja Alphatian välisen sodan syttyessä Ylaruamissa juhlittiin ja odotettiin näiden kahden ylareiden vihollisen hukkumista vereen. Thyatiksen heikentyessä ja sen joukkojen siirtyessä Aamunkoiton saarelle ylarit iskivät tarkoituksenaan palauttaa Tel Akbir ja Biazzan osaksi emiraatteja. Ylareiden suunnitelma onnistui vain osittain, Tel Akbir valloitettiin, mutta Biazzanissa Thytiksen joukot torjuivat hyökkäyksen. Ylareiden yllätyshyökkäys ja Tel Akbirin menetys nostatti Thyatiksessa suunnatonta vihaa sekä ylareita että Thyatiksen sodanjohtoa kohtaan.

Thyatiksen sisällissodan alkaessa ylarit odottivat Thyatiksen heikentyvän entisestään. Myös vaatimukset Biazzanin valloituksesta kasvoivat. Thyatiksen sisällissota keskeytyi kuitenkin äkillisesti, jättäen uuden keisarin Gabronius VI hallitsemaan mannerta. Vuoden 1015 lopulla Thyatiksen uusi keisari hyökkäsi yllättäen Tel Akbiriin valloittaen sen helposti. Keväällä 1016 Thyatis hyökkäsi Ylaruamiin valloittaen sen parissa kuukaudessa.

Koiranpäivän kestäessä Ylaruamissa asuva velho Barimoor liittoutui Valon joukkojen kanssa. Barimoor aloitti nousunsa kuolemattomuuteen samalla kuin Ylaruamin keidasalueet alkoivat hitaasti laajentumaan, unelma Aavikon Puutarhasta oli toteutumassa. Thyatiksen miehitys Ylaruamissa jatkuu ja sen aiheuttamat menetykset yalareille ovat olleet suuria: 25000 siviiliä ja 14000 sotilasta on menehtynyt sen jälkeen kun Thyatis hyökkäsi Ylaruamiin.