Kielet
Mystaran ihmiskielet ovat pääosin muotoutuneet kolmesta alkukielestä: neatharista, olteekista ja tanagorosta. Neatharilaiseen kieliperheeseen kuuluvat pääasiassa vaalean ihmisrodun edustajien kielet, olteekkiseen kieliperheeseen kuuluvat puolestaan oliivi-ihoiset ihmisrodut ja tanagorolaiseen kieliperheeseen tummaihoiset ihmisrodut. Alphatia kuuluu omaan kieliperheeseensä flaemin kanssa, jonka lisäksi averoigne ja klantyre kuuluvat omaansa.
| Kielet | |
| Neatharilaiset kielet | Thyatis |
| Norwold | |
| Traldar | |
| Darokin | |
| Alasiya | |
| Patois | |
| Nithia | |
| Olteekkiset kielet | Ethengar |
| Makai | |
| Sindhi | |
| Atruaghin | |
| Ochalea | |
| Jenniitti | |
| Tanagoro -kielet | Tangor |
| Nuari | |
| Muut kielet | Alphatia |
| Flaem | |
| Averoigne | |
| Klantyre | |
| Puoli-ihmisten kielet | Muinaiskääpiö |
| Kääpiö | |
| Haltia | |
| Muinaismaahinen | |
| Maahinen | |
| Puolituinen | |
Neatharilaiset kielet
Thyatis on Tunnetun Maailman yleiskieli. Monet Tunnetun Maailman kielistä ovat sen sukulaisia ja se on helppo oppia. Thyatis jakautuu kolmeen murteeseen: läntiseen kerendasiin, eteläiseen hattiakseen ja itäiseen thyatikseen. Myös Viiden Konnun puolituiset puhuvat äidinkielenään thyatista. Thyatista kirjoitetaan omilla aakkosillaan.
Pohjolan kieli on thyatiksen jälkeen yleisin ihmisten kieli Tunnetussa Maailmassa. Norwoldista on useita murteita: pohjolan, heldannin, vestlandin, soderfjordin ja ostlandin murteet. Pohjolan kieltä kirjoitetaan omilla aakkosillaan, ns. riimuilla.
Traldaria eli traladaraa puhutaan nykyisessä Karameikosissa. Traladaraa kirjoitetaan thyatiksen aakkosilla.
Darokin on alun perin ollut hyvin lähellä muinasta traldaria, mutta tuhannen vuoden aikana se on muotoutunut omaksi kielekseen. Darokinin kielessä on paljon lainasanoja thyatiksesta. Darokinia kirjoitetaan thyatiksen aakkosilla.
Ylareiden kieli on muotoutunut muinaisesta nithiasta. Alasiyassa on runsaasti lainasanoja niin alphatiasta kuin thyatiksestakin. Alasiyaa kirjoitetaan omilla aakkosillaan.
Minrothadin kieli on erikoinen sekoitus monista ihmisten ja puoli-ihmisten kielistä. Siinä voidaan havaita elementtejä nithiasta, antaalista ja traldarista. Patoisissa on runsaasti lainasanoja haltiakielestä. Viimeisimman vuosituhannen aikana eniten patoisiin vaikuttanut kieli on thyatis. Patoisia kirjoitetaan thyatiksen aakkosilla.
Nithia on thothialaisten ja Ylaruamissa asuvien nithialaisten kieli. Monissa muissa kielissä on paljon lainasanoja nithiasta. Nithiaa kirjoitetaan omilla aakkosillaan.
Olteekkiset kielet
Ethengar on Ruohomerta asuttavien heimojen kieli. Kielen rakenne ja sanasto sisältää neatharilaisille kielille tyypillisiä piirteitä. Ethengaria kirjoitetaan omilla aakkosillaan.
Makain kieli on Ierendin saarien alkuperäisväestön kieli. Siinä on jonkin verran lainasanoja nithiasta. Makaita kirjoitetaan thyatiksen aakkosilla.
Sindhi laajalle levinnyt kieli jota puhutaan Sindin ruhtinaskunnissa ja Suurella Aavikolla. Sindhiä kirjoitetaan omilla aakkosillaan.
Atruaghin kieli on Atruaghinin ylänköä asuttavien heimojen kieli. Jokaisella heimolla on oma murteensa. Atruaghinia kirjoitetaan omilla aakkosillaan.
Ochalean kieltä puhutaan Aamunkoiton saaren eteläpuolisella Ochalean saarella. Ochaleassa on paljon lainasanoja alphatiasta. Ochaleaa kirjoitetaan omilla aakkosillaan.
Jenniitti on Skotharissa ja Alphatian saarilla asuvien jenniittien kieli. Jenniittiä kirjoitetaan omilla aakkosillaan.
Tanagoro -kielet
Tangor on Skotharin mustien valtakuntien ja heimojen kieli. Tangorista on monia murteita ja sitä kirjoitetaan useilla aakkosilla.
Nuaria puhutaan trooppisilla saarilla Skotharista länteen ja Davanian itäisellä rannikolla. Nuarista on monia murteita ja sitä kirjoitetaan useilla aakkosilla.
Muut kielet
Alphatia ei ole sukua millekään muulle Mystaran kielelle flaemia lukuunottamatta. Se on yleiskieli entisen Alphatian keisarikunnan alueella. Alphatiaa kirjoitetaan omilla aakkosillaan.
Flaemin kieli on nykyisessä Glantrissa asuvan flaem -kansan kieli. Flaem on läheistä sukua alphatialle. Flaemia kirjoitetaan alphatian aakkosilla.
Averoignen kieli on nykyisessä Glantrissa asuvien averoignilaisten kieli. Sen ainoa kielisukulainen on klantyren kieli. Averoignea kirjoitetaan thyatiksen aakkosilla.
Klantyren kieli on nykyisessä Glantrissa asuvien klantyrelaisten kieli. Sen ainoa kielisukulainen on averoignen kieli. Klantyrea kirjoitetaan thyatiksen aakkosilla.
Puoli-ihmisten kielet
Pitkäikäiset puoli-ihmiset puhuvat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta rodulleen yhteistä kieltä.
Tämä harvinainen kieli ei ole ymmärrettävää modernia kääpiökieltä puhuville. Muinaiskääpiön äänteet kuulostavat samalta kuin modernin kääpiökielen ääntämys. Muinaiskääpiötä kirjoitetaan samoilla riimuilla kuin modernia kääpiökieltä.
Moderni kääpiökieli on jakautunut lukuisiin keskenään täysin ymmärrettäviin murteisiin. Murteista suurin on kivikodon murre, muita ovat moulderi, pohjolan murre ja villin rannikon murre.
Haltiakieli on aikojen saatossa vähiten muuttunut kieli. Eri alueilla asuvat haltiat puhuvat kuitenkin omia murteitaan esim. alfheim, aengmor, shiye, belcadiz ja callarii. Haltiakieltä kirjoitetaan omilla aakkosillaan.
Muinaismaahista ei ole enää olemassa kuin kirjoitettuna. Sen riimut poikkeavat täysin modernista maahiskielestä.
Maahisten kieli on kääpiökielen tavoin jakautunut keskenään täysin ymmärrettäviin murteisiin (esim. yläahjon, serrainen ja oostdokin murteet). Maahiskieltä kirjoitetaan yhtäläisillä riimuilla.
Puolituisten muinainen kieli lalor on lähes täysin unohdettu. Vain klaanien vanhimmat ja pyhäinjäännöksien vartijat käyttävät laloria. Lalorin merkitys onkin lähes yksinomaan rituaalinen. Laloria kirjoitetaan omilla aakkosillaan. Puolituiset ovat omaksuneet ympäristönsä yleisimmän kielen kautta Mystaran. Tunnetussa Maailmassa puolituiset käyttävät thyatista, Pohjolassa he käyttävät norwoldia ja entisen Alphatian alueella alphatiaa.
| < Edellinen |
|---|