Hyvät ystäväni!
Olen kokenut aikamoisia elämässäni ja haluan toki ne lähimmille ystävilleni jakaa, samalla toivon että jaatte iloni, sillä sitä on paljon!
Pari kuukautta sitten kauppakauden päätyttyä sain viimeinkin kerättyä tarvittavan omaisuuden, jolla minut kutsuttiin Sisäneuvoston jäseneksi. Tätä tilaisuutta juhlistamaan järjestettiin Suuret Tanssiaiset, niin suuret ettei moisia oltu järjestetty kahdeksaan kymmeneen neljään vuoteen, jolloin edellinen kauppiasperhe oli noussut suurten joukkoon.
Odotin tietysti iltaa innolla ja jännittyneenä, olihan kyseessä suuri askel, jota varten olin tehnyt ja teettänyt töitä vuositolkulla. Pukeuduin hienoimpiin mahdollisiin vaatteisiini, hämähäkkisilkistä tehtyihin tietenkin, laitoin hillitysti mutta arvokkaasti koruja, kävin parturissa ja hoidatutin muutenkin epä-seikkailijamaisesti ulkonäköäni; näköjään Darokinin hienostoelämä alkaa tarttua.
Tuon illan tullessa vaunusaattue haki minut hallintokukkulalle, jonka päällä tervehti valtava Hallintorakennus ja vieläkin suurempi Kiltarakennus, kuulemma mitoiltaan 110m x 230m. Rakennus näytti todella hulppealta, tummaa kiveä ja gargoileja, koristeellisia seinäkuvioita ja muuta prameaa.
Saattajani ohjasi minut uljaitten sotilaitten muodostamaa kunniakujaa pitkin pääovelle, josta avautui miellyttävä näkymä: upea maagisesti sopivasti valaistu käytävä jossa ilmakin oli loitsuilla käsitelty sopivan lämpöiseksi ja raikkaaksi. Kävelin tätä taide-esineitä reunustavaa käytävää kohti valtavaa ja korkeata konserttisalia. Sali hämmensi minut täysin, sekä näyttävyydellään että väenpaljoudellaan! Kymmenisen tuhatta ihmistä oli saapunut ällistyttävän upeasti koristeltuun saliin kunnioittamaan minua ja saavutuksiani, olin häkeltynyt.
Astuin salin päätyyn johtavalle punaiselle matolle ja samalla Darokinin parhaista soittajista koostuva orkesteri aloitti juhlasoitannan. Ihmiset kerääntyivät molemmille puolille salia jättäen runsaan tilan minulle edetä kohti salin päädyssä odottavan Kansleri Mauntean ja muun Sisäneuvoston luokse. Etenin mielestäni varmoin askelin kymmentuhatpäisen yleisön kääntyessä suuntaani askel askeleelta. Perille tultuani huomasin korokkeella olevan myös kirkon johtoa, Uberto etunenässä. Corwyn piti seuraavanlaisen puheen:
"Hyvät kauppiaat ja Darokinin ylimistö. Meillä on tänä iltana suuri ilo ja kunnia nimittää Kaizer Vonaday Sisäneuvoston jäseneksi ja hänen edustamansa Vonadayn kauppahuone kauppiaskillan suurten kauppahuoneiden joukkoon. "
"Kaizer Vonaday aloitti uransa Vonadayn kauppahuoneen palveluksessa, josta aikaa myöten siirtyi harjoittamaan papillista virkaa Diulannan kirkkoon. Tuona aikana hän nousi kyvyissään ja taidoissaan hyvin nopeasti aivan valtakunnan parhaimmistoon. Noina aikoina hän myös suoritti suuria mainetekoja ja palveluksia Darokinin valtiolle ja kansalle. Näitä olivat tietysti Koiranpäivänä lukuisat uroteot niin henkilökohtaisesti kuin osana Valon Joukkojen Sisäpiiriä. "
"Koiranpäivän jälkeen hän kunnostautui Darokinin jälleenrakentamisessa lahjoittaen suuria summia hyväntekeväisyyteen, ruokkien tuhansia ja aloittaen suuressa mittakaavassa omien magistraattiensa kehittämisen. Mondiin onkin lyhyessä ajassa noussut jo kukoistava yhteisö Kaizerin viisaan hallinnon tuloksena."
"Paitsi että Kaizer on menestynyt sankariteoilla, hän on myös kyvykäs liikemies ja on onnistunut liiketoiminnallaan keräämään merkittävän omaisuuden ja korvaamaan ne suuret takaiskut, joita Koiranpäivä aiheutti Vonadayn kauppahuoneelle. Sittemmin olemme kuulleet kaikenlaisia tarinoita Kaizerin osuudesta Kuolemattomien Hiljaisuuden voittamiseksi."
"Kaiken kaikkiaan minulla on ilo, etuoikeus ja kunnia ottaa Kaizer Vonaday jäseneksi yhteisöömme. Olkoon hänen menestyksensä meidän menestyksemme ja Darokinin menestys meidän kaikkien menestys!"
Corwyn otti hyvin arvokkaan näköisen Sisäneuvoston jäsenen Käädyn ja seremoniallisesti asetteli sen harteilleni. Käännyin yleisöön päin, joka puhkesi hurraa-huutoihin ylistäen saavutuksiani. Tuota mylvintää kesti varmaan parikin minuuttia kunnes joku vinkkasi orkesterille, joka aloitti soittamaan pelejään. Palvelijat kärräsivät puna-maton pois ja ihmiset aloittivat tanssejaan.
Tämän jälkeen alkoi kättelyt Kansleri Mauntean johdolla. Häntä seurasi muu Sisäneuvosto, sitten Kirkon johto, Ulkoneuvosto, diplomaatit ja muut tärkeät henkilöt. Kättelyitä ja onnitteluja kesti varmaan tunnin verran ja kaipasinkin jo juomista ja tansseja.
Lähdinkin kiertelemään ja sain kyllä suorastaan hävettävän paljon huomiota, kaikkialta ihmiset ja satunnaiset puoli-ihmisetkin hymyilivät hyväntahtoisesti ja kuiskuttelivat kehuen. En pysty tarpeeksi tarkoin kuvaamaan tanssiaisten upeutta, kaikki tuntui pienintä yksityiskohtaa myöten olevan täydellistä, juoma ja ruokakin taivaallista tavoittelevaa. Harmi ettet Robwais ollut paikalla, olisit nauttinut joka suupalasta!
Hieman nolona kaikesta huomiosta juttelin niitä näitä tuttujen kanssa, kunnes päätin lähteä tanssimaan ja hakeuduinkin Darokinin kauneimman naisen Valeriaksen yli-papittaren Caterina da Graton luo tanssiin pyytäen. Tanssimme tovin ja tunsin tiettyä jopa kosketeltavaa vetovoimaa välillämme. Päätin kuitenkin vetää hieman henkeä ja tanssittelin muitakin kunnes palasin tämän ihastuksen luo uuteen tanssiin.
Tällöin rohkaisin itseni ja kysyin Caterinalta halukkuutta jatkaa iltaa tanssiaisia pidemmälle, hän vaikutti kiinnostuneelta ja kysyikin että mitä minulla oli mielessä, johon ehdotin uintia Ochalean hiekkarannoilla. Caterina suostui innoissaan ja menimme eräälle parvekkeelle, josta loitsin meidät paratiisiimme. Tuosta onnen illasta alkoi kiihkeä ja koko Darokinin kielenpäillä pyörivä julkimoromanssimme, joka on jatkunut tähän päivään saakka. Kun tulette vieraakseni niin esittelen teidät hyvin mielelläni!
Toivon tietysti että teille kuuluu yhtä hyvää kuin minullekkin ja että kertoisitte siitä minulle kirjeitse tai toki mieluiten kasvotusten!
Sitä ennen ja sen jälkeen, polttakoon Asteriuksen Kuun Valo vihollistenne silmät ja siunatkoon teidät!
Uskolllinen ystävänne,
Kaizer Vonaday
Asteriuksen Airut
| < Edellinen | Seuraava > |
|---|